Esityslaitteista pohdintaa

Dataprojektori on opetuksessa oiva väline, jolla voi esittää tietokoneen tai jonkun muunkin laitteen ruudulla näkyvää koko luokalle. Samaan laittteeseen voi kytkeä vielä dokumenttikameran, AppleTv:n ja vaikka tavallisenkin videokameran tai DVD-soittimen/PlayStationin. Perinteisesti dataprojektorin on meillä kiinnitetty luokan kattoon, jossa se on sitten pois tieltä. Dataprojektori löytyy käytännössä jokaisesta opetustilasta. Yleensä tilassa on myös ns. opekonekin.

Kuvan koko ja sijainti

Dataprojektroissa ollaan yleisesti siirtymässä lähiprojisoiviin malleihin tai sellaisia on tullut viimeaikoina markkinoille. (Tykki kiinnitetään heijastettavan pinnan yläpuolelle, vähän niinkuin kalliimmissa älytauluissa, esim. meidän neuvotteluhuoneiden Smartboardeissa.) Näissä älytauluissa ja lähiprojisoivissa tykeissä on omat haasteensa, jotka on hyvä tiedostaa.

Smartboardeissa kuvan koko on pienehkö (halkaisija alle 100"). Kuva on heijastettava varsin alas jotta älytaulua voidaan käyttää, käyttäjä yltää myös taulun yläreunaan, tai sitten tauluun hankitaan myös hissi, jolla taulua voi liikuttaa ylös/alas. Isossa luokassa kuva voi olla takariviltä katsottaessa liian pieni. Meillä ongelmaa on usein ratkaistu siten että Smartboardin perään on laitettu toinen dataprojektori, joka sitten heijastaa saman kuvan isompana  erilliselle valkokankaalle.

Lähiprojisoivissa tykeissä (mihin usein (voidaan liittää/) liitetään myös interaktiivisuus eli mahdollisuus käyttää erillistä kynää hiirenä) kuva saadaan nykyään maksimissa noin 3 metrikseksi. Ilman interaktiivisuutta ne voidaan sijoittaa ylemmäs, mutta jos kynää halutaan käyttää, niin ne on sijoitettava myös "alas".  Tavalliseen tykkiasennukseen verrattuna, kuvaa ei saada aivan yhtä korkealle, koska tykin tulee olla valkokankaan yläpuolella ja siellä on sitten taas katto usein vastassa.

Tavalliseen tykkiin verrattuna kuvan koon ero voi tuntua pieneltä, mutta yleensä valkokangas on lähempänä katsojia kuin seinä ja kangas on myös ylempänä.

Lähiprojisoivassa tykissä taidetaan saada kirkkaampi kuvakin näkyville kuin perinteisessä, tosin olen kuullut varoituksen sanoja siitä että lähiprojisoiva tykki edellyttää varmasti suoraa seinää. Perinteinen valkotaulu ei ole paras mahdollinen heijastuspinta, yleensä valkotaulun korkeus lisäksi rajoittaa kuvan kokoa.

Älytaulu ja interaktiivinen tykki

Interaktiivisen tykin ja älytaulun toiminta edellyttää aina että käytettäväään tietokoneeseen kytketään taulua/kynää tukeva ohjelmisto. Jos luokassa on vakiona ns. opekone, niin siihen tuollainen ohjelmisto tietysti on helppo asentaa, mutta vierailevat tähdet/kannettavat ovat vähän haasteellisempia. Erityisesti älytaulun yhteydessä se äly on tuossa ohjelmistossa. Smartboardeissa on käytössä Notebook-ohjelmisto. Mielestäni ohjelmiston käyttöönotto edellyttää innostunutta käyttäjää ja hyvää koulutusta ja jatkuvaa käyttöä. Ohjelmiston käyttö ei ole erityisen vaikeaa.

Interaktiivisen tykin ja älytaulun ero

Lähiprojisoiva interaktiivinen tykki ja älytaulu miten ne nyt sitten eroavat toisistaan, se  voi jäädä aika hämäräksi. Ehkä älytauluihin nyt sitten liitetään paremmat ohjelmistot ja enemmän mahdollisuuksia käyttää eri ominaisuuksia. Uuusimmat älytaulut tukevat myös monikosketusta, eli taululla voi olla vaikka 2 ihmistä piirtämässä. Omasta pienestä kokemuksestani arvioisin että nuo älytaulujen hienot ominaisuudet eivät ikävä kyllä erityisesti jaksa innostaa käyttäjiä opiskelemaan ohjelmistoa. Itse olen kyllä ihastunut älytaulussa siihen ominaisuuteen että kaiken taulullle piirrettyn voi esityksen jälkeen tallettaa PDF:ksi ja lähettää sähköpostilla kuulijoille.Tämä tietysti edellyttää sitä että esittäjä piirtää/kirjoittaa taululle jotain.

Olen joskus sanonut että Microsoftin ilmainen Zoomit-ohjelma on "köyhän miehen SmartBoard". Sen avulla opettaja voi piirrellä tietokoneen ruudun "päälle" haluamiaan lisäyksiä, hiirellä tietysti. Tuo ohjelma löytyy koulun koneilta It-palvelut -kansiosta tai  http://technet.microsoft.com/en-us/sysinternals/bb897434.aspx 

Älytaulun ominaisuudet ovat parhaimmillaan ehkä perusasteen opetuksessa, varsinkin jos älytauluyhteisöstä löytyy sopivia valmiita oppitunteja/pohjia. Käsittääkseni esim matematiikassa on paljon materiaaleja. Toisella asteella täytynee käyttää pitkälti opettajan omia aineistoja.

  

AppleTV

Meillä on asenneltu AppleTv:tä dataprojektorien yhteyteen, sellaisiin paikkoihin, joissa opettajalla on käytössään iPad. AppleTv:n avulla iPadin kuvan saa näpppärästi näkymään dataprojektorilla. Ipadin kuvan koko on vähän pienempi kuin dataprojektorin oletuskuva. Erillisellä VGA-liittimellä iPadin kuvan koko on suurempi, tosin tällöin opettaja ei voi seikkailla ympäri luokkaa iPadinsa kanssa. AppleTv edellyttää että tykistä löytyy HDMI-liitäntä.  (Vanhemmissa tykeissä tätä ei ole ja silloin pitää käyttää jotain erillistä sovitinta.) Äänien kytkennässäkin on omat haasteensa. Eihän AppleTV korvaa varsinaisesti älytaulua vaan tuo ainoastaan keinon näyttää iPadin tai iPhonen kuvaa tykiltä. Se mitä sillä iPadilla sitten opettaja tekee riippuu tietysti käyttäjästä samalla tavalla kuin älytaulunkin käyttäminen.

 
Pohdinnan tulos

Itse suosittelisin tuollaista lähiprojisoivaa tykkiä, mikäli  tila on riittävän pieni ja sen kuva saadaan takariviinkin sopivaksi. Koska tuollaisia ei ole meillä vielä käytössä, niin en osaa sanoa niiden soveltuvuudesta luokkakäyttöön. Isompiin luokkiin täytyy hankkia perinteinen iso valkokangas ja kattoonasennettava tykki. Älytaulun hankkisin vain jos sille on varmasti joku käyttäjä. AppleTv kannattaa hankkia jos opettajalla tai opiskelijoilla on käytössään iPadeja. Suurenevat(?) luokkakoot ja pienenevät(?)/matalemmalla sijaitsevat valkotaulut eivät mielestäni sovi yhteen.

Sopimustoimittajamme on luvannut järjestää elokuussa esittelyn uusista tykeistä. Katsotaan minkälaisia lähiprojisoivat tykit ovat.