maanantai 18. toukokuuta 2015

Keskiviikko Kaurialan lukiolla, testissä Abitti-koe ja koe Moodlessa Nettiniilon nettimoodia hyväksikäyttäen

Abittia atk-luokassa

Kaurialan lukiolla testattiin Abitti-koetta saksan kielen ryhmällä. Koska isoimmalla osalla ryhmästä ei ollut omaa konetta käytössään, valittiin koetilaksi atk-luokka. Atk-luokassa homma onkin varsin helppoa ja näppärää toteuttaa, valmis kiinteä verkko toimii varmasti ja etukäteen usb-boottiin viritetyt koneet tekevät kokeen käynnistämisen varsin helpoksi. Tavastian atk-luokissa on oma ristikytkentänsä luokan koneita varten, jolloin luokan irroittaminen Abitti-koetta varten muusta koulun verkosta käy helposti, käytännössä vain yhden johdon irroittamalla.

Alunperin tarkoitus oli liittää luokan lankaverkkoon Nettiniilo antamaan langaton yhteys opiskelijoiden omille koneille, mutta kokeen alkaessa huomasimme Niilon unohtuneen autoon/pöydälle/jonnekin, ja muutama omalla koneella kokeeseen osallisutnut opiskelija lainasi verkkojohtoa atk-luokan koneesta.

Koetta ja kokeen alkua helpottamassa ja erityisesti opiskelijoiden omien koneiden Abittiin käynnistämistä neuvomassa oli paikalla muutama Kaurialan lukion opiskelija, ns. digi-tutor ja Aleksi Lahti Kanta-Hämeen digiope -hankkeesta. Digi-tutorit ovat tutustuneet erilaisten koneiden bioseihin ja kikkoihin, joilla koneet saadaan usb-tikulta käynnistettyä.
Heidän avullaan koe saatiinkin käyntiin yllättävän pienellä alkuhärdellillä. Yhden opiskelijan oman kannettavan verkkokortti ei Digabi OS:ssä toiminut, joten hänen täytyi tehdä koe koulun konetta käyttäen.
Kokeessa itsessään ei ollut mitään ihmeellistä, kaikki toimi. Erikoista Abitissa on yhä se, ettei koetilapalvelimen seurannasta näe, koska oppilas on kokeen lopettanut.

Abitti-koe Kaurialan lukion atk-luokassa osin omia, osin koulun koneita käyttäen.
Abitti-koe on vielä monelle opiskelijalle, ja opettajallekin, uutta. Tämän lisäksi oman tietokoneen boottaaminen USB-tikulta on monelle uusi asia.
Koulun koneet voidaan valmistella etukäteen koetta varten, mutta opiskelijoiden omien koneiden bios-asetusten muuttaminen ennen koetta usb-bootin mahdollistamiseksi, ja asetusten vaihtaminen takaisin kokeen jälkeen jotta koneen oma käyttöjärjestelmä käynnistyy, on melko stressaavaa jumppaa sekä opiskelijalle, että mahdolliselle tukihenkilölle.
Homma on vielä testailua, mutta milläs varmistutaan siitä, että käynnistyasetusten kanssa pelaaminen on täysin tuttua kun ensimmäiset "oikeat" kokeet pidetään.
USB-käynnistyssäätämiset, USB-tikkujen päivittämiset, koeverkon eristäminen muusta verkosta tai koeverkon rakentaminen aina erikseen - Jotenkin tuntuu, että koko Abitti-koetta tehdään hirvittävän vaikeasti ja työläästi.
Avoimen verkon kautta toimiva ratkaisu olisi paljon näppärämpi, huokeampi ja helpompi järjestäjien ja opiskelijoiden kannalta.

Moodle-koe ja Nettiniilo

Aamun Abitti-kokeen jälkeen vaihdoimme luokkaa ja ryhmää. Luvassa oli Moodleen tehty koe, joka tehtäisiin Nettiniilon wlan-verkon kautta, Nettiniilon nettimoodia ja selausrajoituksia hyödyntäen.
Aiempi testimme Lyseolla oli hieman epäonninen, mutta sittemmin Nettiniiloon ja erityisesti nettimoodiin on tullut päivityksiä ja parannuksia.
Kokeeseen osallistuva ryhmämme vahvistui aamusta, kun mukaan testaamaan tuli Nettiniilon kehittäjä, Opetus.TV:n Janne Cederberg.
Kokeeseen osallistui 22 opiskelijaa, jotkut omin laittein ja osa lukion iPadeja käyttäen.
Moodlen kokeessa oli pari linkkiä verkkosivuille, animaatio ja yksi Youtube-linkki. Tarvittavat osoitteet, 5 kpl, laitettiin Nettiniilon hallintasivun kautta sallituiksi osoitteksi. Edellisellä kerralla testatessamme rajoitukset Youtubeen tai Moodleen eivät toimineet, mutta nyt homma sujui jo paremmin ja rajoitukset tulivat käyttöön hetkessä.
22 opiskelijan koe sujui Nettiniilolla hyvin, eikä suorituskykyongelmia havaittu.
Joitakin huomioita kuitenkin:

  • Nettiniilon hallintasivu ei toimi oikein IE:llä. Kaiken tarvittavan saa tehtyä, mutta esimerkiksi tehdyt rajoitukset tai muutokset wlan-asetukset eivät säily näkyvissä, kun hallintasivun välilehtiä selailee. Myöskään verkkoon liittyneiden ja poistuneiden opiskelijoiden luettelo ei päivity. Kannattaa siis käyttää jotain toista selainta, esimerkiksi Chromea.
  • iPadien Safari-selainta käytettäessä padi saattaa pompata pois Nettiniilon wlan-verkosta. Tämä johtuu Applen tavasta tehdä ohjelmiaan yhditettynä Nettiniiloon laitettuihin rajoituksiin. Ongelma on kierrettävissä lataamalla iPadiin toinen selain, esimerkiksi Chrome, ja käyttää sitä.
  • Nettiosoitteiden rajauksissa pitää olla tarkkana isojen ja pienien kirjaimien kanssa. Jos rajaukseen on lipsahtanut iso kirjain ei verkkosivu aukea, nettiosoite kun on kirjoitettu pienellä. Tähän Janne Cederberg lupasi pikaisen korjauksen. 
  • 3G/4G-liittymin varustetuilla laitteilla laite saattaa luopua Nettiniilon wlan-verkon käytöstä ja ottaa mobiiliverkon käyttöönsä. Tällöinhän mitkään rajoitukset eivät enää päde, vaan internet on vapaasti auki. Mikäli laite osaa hyödyntää useampaa samanaikaista linkkiä, ei näitä laitteita huomaa Nettiniilon hallintasivun kauttakaan verkosta poistuneina opiskelijoina. 


Neetimoodi päällä ja Moodle-koe alkamassa. iPadien Safari-selain aiheuttaa pieniä starttivaikeuksia.
Kokeen päätteeksi kehoitimme opiskelijoita katsomaan Youtubesta haluamansa videon. Verkko kesti tämänkin kuorman hyvin.

Kaikkiaan hyvä aamupäivä Kaurialassa. Kiitos kaikille kokeisiin ja testeihin osallistuneille.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Lyseolla koe NettiNiilon nettimoodia käyttäen ja Ammattiopistossa Abitti-koe Nettiniilolla, vaihtelevia kokemuksia

Hämeenlinnnan lyseon lukion apulaisrehtori Erno Tossavainen testasi biologian tunnillaan Nettiniilon netti-moodin toimintaa. Koeympäristö oli haastava. 38 opiskelijalla oli käytössään paljon omia laitteita ja osa käytti iPad-kärrystä otettuja iPadeja. Kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta yhteistyössä Opetus.tv:n kanssa näiden kokemusten pohjalta Janne Cederberg toimittikin jo uuden version Nettiniilosta. Sitä kokeillaan myöhemmin uudestaan.
Erno, Janne Kalmari ja Matti Niemistö virittävät Nettiniiloa.

Nettiniilo viritettiin luokan opekoneen verkkoliitäntään ja opekone kytkettiin Nettiniiloon. Tarkoituksena oli asettaa muutamia rajauksia oppilaiden nettikäyttöön. Rajoitusten asettamisen aikakatkaisu oli Ernon valitsemalle rajoituksille vähän liian lyhyt. Youtuben, Googlen, Wikipedian ja Wilman läpikahlaamiseen kului vähän liikaa aikaa. Kokeilussa päätettiin luopua rajoitusten käytöstä.
Uudessa Nettiniilossa rajoitusten asettamisen aikakatkaisua onkin nyt kasvatettu. Cederbergin suunnitelimissa oli myös muuttaa rajoitusten asettamista kokonaan toisenlaiseksi.
Biologian kokeeseen osallistujat liittyvät verkkoon.


38 opiskelijaa yritti yhtaikaa liittyä Nettiniilon muodostamaan lähiverkkoon. Nimen antaminen verkkoon liitytttäessä ei kaikilta onnistunut. Yksinkertaisesti näytti siltä että 38 yhdenaikaista laitetta on liikaa netti-moodissa. Uudessa Nettiniilossa käyttäjän nimeä ei enää kysytä. Ehkä parempaan lopputulokseen päästäisiin, jos verkkoon kirjautumista voisi vähän porrastaa. Testi olisi voinut onnistua paremminkin.

Myöhemmin Ammatiopisto Tavastian ruotsin kielen lehtori Janne Mämmi testasi Nettiniilon Abitti-moodia. Se toimi loistavasti. Opiskelijat tekivät kokeen muutaman opiskelijan ryhmissä, joten rasitusaste oli tässä paljon vähäisempi, kuten muutenkin Abitti-moodissa.
Koe onnistui mainiosti.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Abitti-koe Tavastiassa 13.4.2015

Ammattiopisto Tavastiassa testatiin Abitti-koetta. Kokeeseen osallistui toistakymmentä opiskelijaa ja pari opettajaa. Atto-opettaja Anna Salosen järjestämä kemian koe sujui mukavasti.

Testiryhmän koneet kytkettiin langalliseen koeverkkoon, seuraava testi sitten wlania käyttäen.
Kokeessa käytettyjen oppilaitoksen Lenovojen käynnistyasetukset oli viritelty valmiiksi usb-boottia varten, mutta siltikin käynnistys aiheutti pientä viivettä kokeen starttiin. Mikäli konetta ei oltu sammutettu 'oikeasti', vaan kansi on suljettu liian aikaisin tai virtanappia ei ole painettu tarpeeksi pitkään, Windows on mennyt lepotilaan. Lepotilasta kone käynnistyy suoraan Windowsiin, eikä käynnistystä saa keskeytettyä usb-boottia varten.
Tätä lukuunottamatta käynnistymisessä ei ollut ongelmia.

Koe itsessään toimi ja sujui odotetun hyvin. Kysymykset oli laadittu siten, että niihin pystyi vastaamaan kirjoittamalla, tosin tekstikentän aiheuttamat rajoitteet kysymysten laadintaan ja vastaamiseen ärsyttivät.

Kokeen jälkeen suorittamani pikakyselyn perusteella Abittia ei pidetty perinteisiä menetelmiä parempana tapana tehdä koetta.

Koepaikkana oli Tavastian K-rakennuksen luokka 302.

Koetta varten muodostettiin erillinen verkko erillisellä kytkimellä.

Vastaaminen sujui ilman ongelmia.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Tavastian uusi intra

Koulutuskuntayhtymä Tavastia uusi 2.2.2015 henkilökunnan intranet-sivunsa.



Uusien intranet-sivujen pohjana käytetään MicroSoftin Office365:sta.

Viime vuonna Tavastia vaihtoi henkilökunnan sähköpostijärjestelmän GroupWisesta Office365:een. Nyt intran vaihtuminen samalle alustalle tuo lisähyötyä sekä intran että sähköpostin käyttöön.
Jokaiselle osastolle/koululle/tiimille on luotu omat tiimityötilat, johon talletetaan ko ryhmälle tarkoitetut tiedostot. Aiemmin verkkolevyille (esim U: ja Y:) talletettut tiedostot jokainen siirtää omalle OneDrivelleen tai tuonne oman ryhmän tiimisivulle.







maanantai 2. helmikuuta 2015

Tavastian uudet www-sivut

Koulutuskuntayhtymä Tavastia uudisti www-sivunsa 2.2.2015.


Uudet www-sivut siirtyivät uudelle palvelimelle, mutta vanha osoite kyllä säilyi.
www-sivujen osoite on http://www.kktavastia.fi. Koska sivujen uudistamisen yhteydessä käytetty palvelin vaihtui, niin sen aiheuttama nimipalvelumuutos vie oman aikansa eri koneilla. Eiköhän parin päivän päästä pitäisi olla kaikissa koneissa jo tieto uuden palvelimen osoitteesta.

Jos on tallettanut pikakuvakkeeen tai kirjanmerkin vanhasta www-sivuista, niin osoitteen lopussa on ollut saattanut olla /portal. Tällaisen linkin käyttäminen vie kyllä oikeille www-sivuille, mutta antaa siellä sitten ilmoituksen että sisältöä ei löydy. Jos vanhassa linkissä on ollut edessä vielä https, niin saa ennen tätä vielä ilmoituksen virheellisestä varmenteesta (sen voi kyllä hyväksyä). Oman koneen /työpöydän kirjanmerkit ja pikakuvakkeet pitäisi siis päivittää.

Pari hyödyllistä suoraa linkkiä
http://kktavastia.fi/yhteystiedot/
http://kktavastia.fi/ammattiopisto-tavastia/
http://kktavastia.fi/lyseon-lukio/
http://kktavastia.fi/kaurialan-lukio/
http://kktavastia.fi/lammin-lukio/
http://kktavastia.fi/parolan-lukio/
http://kktavastia.fi/vanajaveden-opisto/
http://kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
kktavastia.fi/kuntayhtyma/


www-palvelimen sivujen alareunoista  (alatunnisteesta) löytyy henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille suunattuja linkkejä: Moodle, opiskelijaintera, henkilökuntaintra, sähköposti ja linkkejä oppilashallinto-ohjelmien nettisivuille Winhaan ja Wilmaan.










tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kännykät kierrätykseen -tempauksen saldo oli 40 kännykkää

Tavastian it-palvelut toteutti yhdessä ympäristöryhmän kanssa Kierrätä kännykkä -tempauksen.
Ideana oli kerätä Tavastian henkilökunnan pöytälaatikoista vanhat kännykät ja toimittaa ne sitten eteenpäin kierrätykseen. Samalla sovittiin että henkilökunnalle ei enää luovuteta uutta kännykkää ennen kuin vanha on toimitettu kierrätykseen tai jossain uusiokäytössä. Kännyköitä kerääntyi nelisenkymmentä. Enemmänkin olisi kierrätykseen kyllä mahtunut.

Kiitos kaikillle ekotekoon osallistuneille.



keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Ylioppilaskokeessa tulevaisuudessa Writeriä, Gimppiä jne - millaisia ovat uudet yo-kokeet?

Sähköisen yo-kokeen valmistelu ja suunnittelu etenee. Digiabi-sivustolle on ilmestynyt luettelo kokelaan käytössä olevista ohjelmistoista. Tällä hetkellä luettelo ohjelmistoista näyttää kattavalta.


  • LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka)
  • GIMP (kuvankäsittely)
  • Pinta (kuvankäsittely)
  • InkScape (vektorigrafiikka)
  • Dia (vektorigrafiikka)
  • wxMaxima (symbolinen laskenta)
  • Texas Instruments N-spire (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä
  • Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä
  • Geogebra (mm. kuvaajat)
  • LoggerPro (kuvaajat) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä
  • ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä
Tällä ohjelmistokattauksella yo-kokeen kysymykset ja vastaukset varmasti mullistuvat. LibreOfficen peruskäyttö varmasti onnistuu kaikilta, koska esim. ohjelmiston Writer ja Calc muistuttavat aikalailla suurimmalle osalle tuttuja MicroSoft Officen Wordia ja Exceliä. LibreOfficeen kuuluu tietysti muitakin osia. Kuvankäsittely- ja vektorigrafiikkaohjelmistojen käyttötarkoitus yo-kokeessa ei ihan heti aukene, jonkin aineen opetukseen näidenkin ohjelmistojen käyttöä on varmasti integroitava. Fysiikka/matematiikka/kemia -ohjelmistojen käyttöä on varmasti harjoiteltava tiiviisti osana ko aineiden opetusta. Minkälaisia koekysymyksiä voikaan tehdä kun vastaajalla on käytössään taulukkolaskentaohjelmisto, vektorigrafiikkaohjelmisto ja tekstinkäsittelyohjelmisto.

Tavastian It-palvelut asentaa tarvittavat ohjelmistot ainakin kaikkiin lukioiden opiskelijatietokoneisiin, henkilökunnan koneille ohjelmistot ovat myös saatavilla. Ohjelmistoja asenellaan tarvittaessa myös ammattiopiston puolelle.

Yo-koe itsestään näyttää perustuvan PC-pohjaiseen tietokoneeseen. Edellytyksenä näyttää olevan se että tietokoneen saa käynnistettyä USB-tikulta. Näin kone voi olla joko kokelaan oma tai koulun. Usb-tikulta kone käynnistynee Linux-käyttöjärjestelmään, johon on sitten asennettu valmiiksi tarvittavia ohjelmistoja. Tämä rajaa kaikki matkapuhelimet ja tablettitietokoneet pois.